Polkujuoksu

Maija Kaisanlahti on edustanut seuraa useissa polkujuoksutapahtumissa kesän 2022 aikana ja hätyytellyt mm. edustushiihtäjiemme ja maajoukkue suunnistajia.

Sijottuminen Trail Tour Finland kokonaiskisan neljänneksi on huippusaavutus. Ja paljon hyviä osakilpailu sijoitiksia tuli myös kauden aikana.

Salla Midnight Trail Run tulokset 2022

Tulokset 2.7.22

Karhurastit 2022 tulokset

Koulukeskus 31.5.

Tulokset 31.5.2022

Sallatunturi 6.6.

tulokset 6.6.2022

väliajat 6.6.2022

Hanhivaara 13.6.

tulokset 13.6.

väliajat 13.6.

Latvarova 27.6.2022

 tulokset 27.6.2022

 väliajat 27.6.2022

Marjavaarantie 4.7.2022

tulokset 4.7.

väliajat 4.7.

Latvarova 11.7.2022

tulokset 11.7.

väliajat 11.7.

Salmijoki 18.7.2022

tulokset 18.7.

väliajat 18.7.2022

Outalampi 25.7.2022

tulokset 25.7.

väliajat 25.7.

Pirttivaara 1.8.2022

tulokset 1.8.

väliajat 1.8.

Kolmiloukkonen 8.8.2022

tulokset 8.8.

väliajat 8.8.

Isoviita 15.8.2022

tulokset 15.8.

väliajat 15.8.

Salmijoki 22.8.2022

tulokset 22.8.

väliajat 22.8.

Pitäjänmestruudet 29.8.

tulokset 29.8.

väliajat 29.8.

Yösuunnistus 5.9.

tulokset 5.9.

väliajat 5.9.

Jukolan 2022 joukkueet

Venlat

1. Inkru Pirttilä        2. Mari Heikkilä        3. Ida-Aletta Pirttilä      4. Marjo Kaisanlahti

Ella Aatsinki             Maarit Tervo              Kaisa Korkeasalo                Maija Kaisanlahti

Saana Viitanen         Tarja Seppänen         Tiina Mattila                        Michelle Kromhout

Helmi Korkeasalo    Tiina Räsänen           Tiina Kallio                           Mervi Jussila

 

Jukola

1. Matti Hietanen       2. Antti Lumijärvi

Marko Eteläaho              Hannu Auvinen

Juha Hänninen               Jouni Schroderus

Lauri Uutela                    Asko Viitanen

Tatu Hänninen               Jarkko Korkeasalo

Janne Hänninen            Maija Kaisanlahti

Niko Kivelä                     Marjo Kaisanlahti

 

Karhurastien tulokset 2021

Koulukeskus 31.5.2021

Tulokset 31.5.21

Väliajat 31.5.21

Koulukeskus 7.6.2021

7.6.2021 Tulokset

7.6.2021 Väliajat

Kaunisharju 14.6.2021

Tulokset 14.6.21

Väliajat 14.6.2021

Lentokenttä 21.6.2021

Tulokset 21.6.21

Väliajat 21.6.21

Hautajärvi 28.6.2021

Tulokset 28.6.21

Väliajat 28.6.21

Hanhivaara 5.7.2021

Tulokset 5.7.21

Väliajat 5.7.21

Latvarova 26.7.2021

Tulokset 26.7.21

Väliajat 26.7.21

Sallatunturi 2.8.2021

Tulokset 2.8.21

Latvarova 9.8.2021

Tulokset 9.8.21

Pitäjänmestaruudet 30.8.2021 Salmijoki

Pitäjänmestaruus 30.8.2021

 

Karhurastit 2023

29.5.23

5.6.

12.6.

26.6.

3.7.

8.7.      Sallatunturi               Jussi Seppänen  Kansallinen kuntoradat A, B ja TR

9.7.       Sallatunturi               Jussi Seppänen  Kansallinen kuntoradat A, B ja TR

17.7.      Sallatunturi               Maarit Ja Jussi Kompassicup RR10, TR12, HD 14 ja normaali A,B ja C

24.7.

31.7.

7.8.

14.8.

21.8.

28.8.    Sukkala/Sallatunturi  Pitäjänmestaruus   Jussi Seppänen

4.9.

11.9.     Sallatuntui   Karhuviesti     Jussi Seppänen

 

 

AMK:n ja MKV:n valokuvia 2018

Isot kiitokset kaikille Teille, jotka teitte kisasta onnistuneen tapahtuman: ratamestarit, rastien viejät, rakennusryhmä, ajanotto, kanttiinin tytöt ja kahvinkeittäjät, liikenteenohjaajat ja ylipäätään kaikki, jotka aikaanne annoitte tapahtumalle.

Speed Skiing Live-Timing – Results

 

Our Live Timing and Timing softwares are sponsored by Vola Racing

LIVE TIMING

Results 2022

Training 10.2.2022
Training 1
Training 2

WC1 11.2.2022
Official results Men S1

Official results Women S1
Official results Men S2
Official results Women S2J

Results all runs
Official ranking Men S1
Official ranking Women S1
Official ranking Men S2
Official ranking Women S2J

 

Results 2020
Training Men S2
Training Men S1
Training Ladies S2
Training Ladies S1

Results FIS 12.2.2020
Official Results FIS Men S2
Official Results FIS Men S1
Official Results FIS Ladies S2
Official Results FIS Ladies S1

Resullts 2019
Official ranking Men S2J Training
Official ranking Men S2 Training
Official ranking Men S1 Training
Official ranking Ladies S2J Training
Official ranking Ladies S1 Training

 

Results 13.2.2019 World Cup 1
S2J Men Official ranking FIS 1
S2J Ladies Official ranking FIS 1
S2 Men Official ranking FIS 1
S1 Men Official ranking World Cup 1
S1 Ladies Official ranking World Cup 1

Results 14.2.2019 World Cup 2
S2J Men Official results

S2J Ladies Official results
S2 Men Official results
S1 Men Official results
S1 Ladies Official results

Suunnistusoppia aikuisille

Aikuisten suunniskurssi pidetään kaksipäiväisenä keväällä 2023

Tervetuloa

Alppihiihdon alkuvaiheita Sallassa

ALPPIHIIHDON ALKUVAIHEITA SALLASSA

Julkaistu Koti-Lappi lehdessä 23.3.2017
Teksti Kaarlo Kantola

Sallatunturilla järjestetään 30.3.2017 pujottelun SM-juhlakisat. Sallan Karhut haluaa näin vaalia 80 vuotta sitten vanhassa Sallassa järjestettyjen ensimmäisten syöksyhiihdon SM-kilpailujen perinnettä. Ennen sotia puhuttiin tunturihiihdosta alppihiihdon sijasta ja lajia kutsuttiin syöksyhiihdoksi nykyisen syöksylaskun sijasta.

Sallalaiset olivat innostuneet pujottelusta jo ennen sotia. Sallasta oli viestitetty muuallekin, että Sallatunturin, Välitunturin ja Rohmoivan rinteiltä löytyivät Suomen suurimmat korkeuserot, yli 400 metriä. Kun Suomen hiihtoliitto alkoi puuhata ensimmäisiä SM-kisoja, se valitsikin kilpailujen pitopaikaksi Sallan tuntureineen. Käytännön järjestelyistä vastasi  Sallan Karhut.

Syöksyhiihdon Suomen mestaruudesta laskettiin 3.4.1937. Kilpailupaikka oli Sallatunturi maalin sijaitessa Sallajärven rannassa. Suojasää ja auringonpaiste olivat sulattaneet lumia ylhäältä avotunturista, joten kilpailu jouduttiin aloittamaan puurajalta. Silti radalle saatiin pituutta 1350 metriä, jossa korkeuseroa oli 300 metriä. Rata oli melkoisen hurja. Laajemmin raivattua rinnettä ei ollut. Tunturiin oli merkitty kapea, vain viisimetrinen ränni, jossa ei ollut tilaa virheille. Rata oli kapea, kumpuileva ja pinnaltaan epätasainen. Vaikeutta lisäsi vielä se, että kilpailua edeltävänä yönä sää kylmeni. Aamulla rata oli aivan jäinen.

Yleisöä oli saapunut tunturiin runsaasti. Nähtävää riitti, sillä katsojat saivat hämmästellä laskijoiden vauhdin lisäksi mitä erilaisimpia nurinmenoja. Kaatumisilta välttyneet laskijatkaan eivät  esittäneet mitään teknisiä hienouksia, sillä pystyssä pysymiseen vaadittiin aivan riittävästi työtä. Kisasta otettujen kuvien perusteella laskijoiden asento oli leveä haara-asento. Vauhtia yritettiin hillitä auraamalla, mutta silti moni tuiskahti nurin. Nurinmenoista huolimatta kilpailijat saapuivat yleisön hurratessa maaliin hengästyneinä, hikisinä, jalat puutuneina ja useimmat yltäpäältä lumessa.

Jäisen kelin johdosta kilpailusta tuli osittain taktiikkakisa. Voiton vei kokenut Erkki Penttilä, joka osasi hillitä hieman vauhtiaan ennen vaikeimpia käännöksiä. Sen sijaan nurin menivät kaikki ne laskijat, jotka päättivät laskea radan läpi jarruttamatta. Penttilän aika oli 1,37,1. Toisena oli lahtelainen tuleva suksitehtailija Esko Järvinen ja kolmas oli maastohiihtäjänä paremmin tunnettu Aarne Valkama.

Syöksyhiihdossa tapahtuneista raisuista kaatumisista huolimatta kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.  Kaikki kilpailijat tulivat mukaan myös seuraavan päivän pujottelukilpailuihin. Kilpailupaikkana oli Välitunturin rinne. Tarkkailijana kilpailussa mukana ollut Itävallan Anton Obholtzer oli merkinnyt avotunturiin radan, jolla oli pituutta 425 metriä ja korkeuseroa 135 metriä. Kilpailuista tehdyltä filmiltä paljastuu, että tuon ajan radalla ei ollut paljoakaan tekemistä nykyisten rytmikkäiden ratojen kanssa. Radan merkitsemisessä keppeinä oli käytetty tunturista katkaistuja puun oksia, joihin oli sitaistu nelikulmaiset liput.

Yleisöä oli taas mustanaan. Katsojat saivat nähdä, miten Erkki Penttilä ja Martti Uosikkinen kävivät kovan taiston pujottelumestaruudesta. Penttilä oli tälläkin kertaa nopeampi, mutta Uosikkinen hävisi ainoastaan 0,4 sekuntia. Uosikkinen tunnettiin paremmin huippuvoimistalijana. Hän oli mukana sekä Los Angelesin 1932 että Berliinin 1936 olympiakisoissa pronssia saavuttaneessa Suomen voimistelujoukkueessa.

Lehdet noteerasivat uudet lajit laajasti. Sallan SM-kilpailuista kerrottiin valtakunnan lehdissä kuvien ja suurten otsikoiden kera. Syöksyhiihdon kilpailurataa kuvattiin kunnioittavaan sävyyn. Myös korostettiin pujottelun vaatimaa hyvää kehon ja suksien hallintaa. Entä sitten sallalainen yleisö, miten se otti tapahtuman vastaan? Kenties huudahdus katsojien joukosta kuvaa suhtautumista: ”Jos raavaat miehet mokomalla alle kahden minuutin taipaleella menevät noin näännyksiin, niin täytyy tuon syöksymisen olla miehisten miesten hommaa”! Tuskin parempaa puolustuspuhetta syösyhiihto tuolloin tarvitsi.

Jo seuraavana vuonna 1938 Sallan Karhut järjesti toistamiseen syöksyhiihdon SM-kilpailut. Syöksyrata oli tällä kertaa raivattu Rohmoivan rinteille. Radan pituus oli 1200 metriä ja korkeusero 260 metriä. Rata kulki 600 metriä puurajan yläpuolella ja sen jälkeen saman verran metsään hakattua 20 metrin aukkoa seuraten. Kisan voitti Aarne Valkama. Seuraavan päivän pujottelurata oli 425 metrin mittainen ja korkeuseroa oli 125 metriä. Kisan voitti kilpa-autoilijanakin tunnettu K.A. Ebb Helsingistä.

Sotien johdosta vireänä alkanut alppihiihdon harrastus kilpailuineen katkesi. Jylhät tunturitkin jäivät rajan taakse. Sallan Karhujen toimintakin lakkasi reilun kymmenen vuoden ajaksi. Uuden innostuksen Sallan alppihiihdon harrastukselle sytytti tavallaan Kuusamon Ruka. Siellä järjestettiin jo 1955 pujottelun SM-kilpailut. Rukalla käynnnistettiin myös 1956 ensimmäinen hiihtokoulu. Puuhamiehenä oli Sallassakin toiminut maanmittausinsinööri Kalevi Routala. Rukan esimerkin myötä myös sallalaiset puuhaihmiset alkoivat viritellä pujotteluradan raivaamista silloisen Pyhätunturin rinteille. Hanke eteni ripeästi ja jo keväällä 1959 Sallan Karhut saivat järjestettäväkseen suurpujottelun SM-kilpailut.

Kilpailut olivat osa silloista ”Alppiviikon” nimellä kutsuttua tapahtumaa. Kilpailuviikko alkoi Ounasvaaralta jatkuen Pelkosenniemen Pyhätunturilla, jonne oli raivattu ensimmäinen vaatimaton pujottelurata. Pääsiäisviikon keskiviikkona 25.3.1959 olikin sitten vuorossa Sallan Pyhätunturin SM-kilpailut. Alppiviikko päättyi pääsiäisenä Rukalla järjestettyihin kisoihin.

Mainitun Alppiviikon aikana käynnistyi tavallaan toisen kerran Sallassa pujottelun kilpailutoiminta. Jo tuolloin korostettiin, että Sallassa oli perinteitä vaalittavana pujottelun ja syöksylaskun järjestäjänä. Lehtien palstoilla Sallan kilpailut saivat ansaittua huomiota. Uutisoinnissa korostettiin, kuinka sama yrittäjähenki, joka sallalaisia oli aina elähdyttänyt muillakin aloilla, löi leimansa myös urheiluun.

Parhaan kiitoksen noiden SM-kilpailujen järjestäjille antoi yleisö, joka arkipäivästä huolimatta oli saapunut vieraineen suurella joukolla juhlistamaan kisoja. Kirkonkylän äärellä sijaitsevalla omalla silloisella Pyhätunturilla kilpailujen tuoksinassa muistelttiin vanhan Sallan perinteitä. Voi kuvitella, kuinka ilmassa leijaili aitoa talviurheilun tunnelmaa, kun kisafanfaarien soidessa sinivalkoiset värit vedettiin tunturille pystytettyihin salkoihin.

Suurpujottelun Suomen mestariksi leivottiin myöhemmin kansainvälistäkin menestystä saavuttanut nuori Ulf Ekstam. Kisan muut mitalisijat saavuttivat Eino Kalpala ja Raimo Manninen. Suomen mestari Ulf Ekstam oli saapunut esi-isänsä työmaiden äärelle. Hänen isoisänsä E. Ekstam oli näet nuorena metsänhoitajana toiminut vuosisadan vaihteessa Kuolajärvellä metsähallinnon työtehtävissä.

Tuohon aikaan hiihtohissit olivat harvinaisuuksia. Rukalle oli hankittu 1957 polttomoottorilla varustettu hissi, joka toimi pendeliperiaatteella. Rukan esimerkin myötä myös sallalaiset hankkivat seuraaviin 1961 järjestettyihin SM-kilpailuihin Kemijoen Uittoyhdistykseltä kelavaijerin, joka moottoreineen palveli vaatimattomana kuljettimena ylös tunturiin.

Lapin tuntureille rakennettiin koko ajan uusia hiihtohissejä. Pituusennätyksiä rikottiin vuosittain. Sallassakin oltiin ajan hermoilla. Yhtenä hissin puuhamiehenä toimi opettaja Aarne Tuuha, joka pujottelun harrastajana ja rinteitä tampatessa oli todennut rinteen tarvitsevan  kunnollisen hissin. Syntyi ajatus yhtiöstä  Sallan Matkailu, joka voisi rakentaa hissin. Yhtiö perustettiin ja Itävallasta hankittiin hissi, joka otettiin käyttöön 1960-luvun puolivälissä. Kilometrin mittainen ankkurihissi oli aikanaan Suomen pisin, korkeuseroakin komeat 200 metriä.

Vuonna 1959 järjestelyiltään onnistuneiden suurpujottelun SM-kilpailujen jälkeen Sallan Karhut on saanut vuosikymmenten aikana järjestettäväkseen lukuisia alppihiihdon ja nopeuslaskun kansainvälisiä ja SM-tasoisia kilpailuja. Seura on myös kasvattanut suuren joukon alppihiihdon harrastajia, jotka ovat menestyneet sekä SM-tasolla että kansainvälisestikin. Sallatunturi on samalla kehittynyt tunnetuksi matkailukeskukseksi monipuolisine palveluineen. Tyytyväisin mielin Sallan Karhut voi ottaa vastaan kilpailijat ja yleisön SM-juhlakisoihinsa kunnioittamaan 80 vuoden takaista perinnettään.

KAARLO KANTOLA