Sallan Karhut on kasvattanut monia menestyksekkäitä urheilijoita. Seuran viettäessä 50-vuotisjuhlaansa 1979 heitä palkittiin mitalein. Kuvassa vas. lukien: Kotala Onni, Similä Jouko, Tuuha Arto, Ilola Seppo, Hämäläinen Juha, Seppälä Tapani, Aatsinki Eero, Sarivaara Jorma ja seuran tuolloinen puh.johtaja Soppela Jouko. Kuva LK:n arkisto.

Porukan vanhin Onni Kotala voitti 1938 hiihdossa poikien Suomen mestaruuden. Jouko Similä, Arto Tuuha ja Seppo Ilola voittivat pujottelussa ja syöksylaskussa useitakin SM-mitaleja. Juha Hämäläinen voitti aikanaan yhdistetyssä nuorten SM:n. Eero Aatsinki, Jorma Sarivaara ja Tapani Seppälä saavuttivat 1966 viestihiihdossa poikien 3×5 km:n SM-hopeaa.

KOILLIS-LAPIN HIIHTÄJÄT URHEILUKIPINÄÄ SYTYTTÄMÄSSÄ 50-LUVUN ALUSSA

Urheilun seuraaminen on poikavuosista saakka kuulunut harrastuksiini. Toisinaan tulee ajatelluksi, milloin oma urheilukipinä syttyi todelliseen roihuunsa.

Ensimmäinen urheiluotsikko, johon muistan kiinnittäneeni huomioni, oli kun Kemijärven Urheilijain Esko Berg voitti 1950 Valkeakoskella hiihdossa Suomen mestaruuden alle 18 vuotta. Pikku pojasta se ilmeisesti tuntui erikoiselta, että täältä pohjoisestakin löytyi tuon tason hiihtäjä. Entisestään mielenkiintoni kasvoi, kun isäni selitti minulle, että nuori hiihtäjä oli kotoisin Soppelasta, muutamien kilometrien päässä meidän evakkopaikasta Isokylässä. Sotien jälkeen evakosta palatessamme olimme näet asuneet vajavan vuoden Isokylän Jaakkolan talossa.

Lopullisesti urheilun seuraaminen vei mukanaan olympiavuonna 1952. Heti vuoden alussa loppiaisena koin sykähdyttävän hetken, kun Sallan Karhut voitti maakuntaviestin. Viesti hiihdettiin silloin seurajoukkueiden välisenä ja maantietä hiihtäen. Silloinen kisa tapahtui Kemijärveltä Sallaan 5 osuuden viestinä. Ensimmäinen vaihto oli Kemijärven Pulkkisessa, toinen Joutsijärvellä, kolmas Kursussa, neljäs Salmivaarassa ja maali oli Sallassa nykyisen Siwa-myymälän seutuvilla. Kilpailun kulkua saimme seurata Kuukkasen silloisesta näyteikkunasta, johon Tauno asetti tilanteet vaihdoittain.

Talviolympiakisat Oslossa seurasin tiiviisti, joista erityisesti jäi mieleeni 50 km:n hiihto. Kuitenkin koin sittenkin voimakkaampana tunteena kahden sallalaisen hiihtäjän saavutukset heti talviolympialaisten jälkeen.

Nuorten SM-hiihdot järjestettiin tuolloin Rovaniemen Ounasvaaralla. Sallan Karhut lähetti kilpailuihin  Raimo Vaaralan, jonka tiedettiin olevan erinomaisessa kunnossa. Hän oli mm. hiihtänyt erinomaisesti. mainitussa maakuntaviestissä osuuden Joutsijärvi – Kursu. Malttamattomana odottelin SM-kisojen tuloksia ja voi sitä riemua mitä tunsin, kun seuraavan päivän lehti tiesi kertoa Vaaralan voittaneen  alle 20 vuotta Suomen mestaruuden. Toisena kisassa oli myöhempi maailmanmestari ja olympiavoittaja Kalevi Hämäläinen häviten Vaaralalle 46 sekuntia. Esko Berg osoitti, että hänen parin vuoden takainen Suomen mestaruutensa ei ollut sattuma, sijoittuen kisassa kolmanneksi häviten Hämäläiselle ainoastaan 5 sekuntia. Koillislappilaisten menestystä täydensi Tuure Kärppä (nyk. Pajari) sijoittuen yhdenneksitoista.

Tuohon kisaan tavallaan liittyy yksi myöhempi tapahtuma. Kalevi Hämäläisen voittaessa 1958 Lahdessa maailmanmestaruuden, lehdet kertoivat hänen aikaisemmista saavutuksistaan kirjoittaen mm. “Nuorten SM-hopeaa hän saavutti 1952 voiton viedessä sittemmin maan nielemä Raimo Vaarala Sallasta”.

Viikko nuorten SM-kilpailujen jälkeen pidettiin vuoden 1952 Salpausselän hiihdot. Olin ensimmäistä vuotta oppikoulussa Kemijärvellä ja lauantai-iltana menin Pohjolan Liikenteen autossa kotiin Sallaan. Kursusta nousi eräitä miehiä kyytiin kertoen kovaäänisesti, kuinka sallalainen Martti Meinilä oli menestynyt hyvin saman päivän Salpausselän pikamatkalla. Mukavalta tuntui lukea seuraavan päivän lehdistä Meinilän sijoittuneen seitsemänneksi Selän 18 km:n hiihdossa. Koko talviolympialaisten 4 x 10 km:n viestihiihdon kultamitalijoukkue oli kymmenen sakissa, kahden joukkueen hiihtäjän jäädessä Meinilän taakse.

Nuorten hiihtäjien Esko Bergin ja Raimo Vaaralan parhaimmat saavutukset jäivät noihin nuorten sarjojen voittoihin. Sen sijaan Martti Meinilä saavutti mm. sotilaspartiohiihdossa maailmanmestaruuden 1954, sijoittui parhaana suomalaisena neljänneksi ampumahiihdon ensimmäisissä MM-kilpailuissa 1958 ja oli 1960 ampumahiihdon olympiaedustajana Squaw Valleyn kisoissa, sijoittuen kahdeksanneksi toiseksi parhaana suomalaisena.

Esko Berg toimi myöhemmin kauppiaana Rovaniemen Namman kylässä osallistuen aktiivisesti Namman Lujan seuratoimintaan. Eläkepäiviään hän viettää Rovaniemellä. Raimo Vaarala kierteli railakkaasti elellen poikamiehenä eri siirtotyömaita. Lopulta hän asettui Saijalle asumaan vaatimattomaan, väliaikaiseksi rakennettuun hirsimökkiin. Yksinäisen Saijan miehen elämän liekki sammui reilu vuosi sitten. Martti Meinilä vietti sotilasuransa jälkeen eläkepäiviään Rovaniemellä. Hänen viimeisiä elämän vuosia hämärsi etenevä dementia-sairaus kunnes nukkui pois muutama vuosi sitten.

Oman kotiseutuni hiihtäjät saivat urheilukipinäni todella syttymään. Valitettavasti on samalla todettava, että muutamat myöhemmät edustushiihtäjät dopingtoilailuillaan ovat yrittäneet liekkiä sammuttaa. Ehkä kuitenkin iän myötä elämän muut arvot ovat nousseet urheilun edelle. Muistojeni joukossa urheilulla on kuitenkin pysyvä sija.

Teksti Kaarlo Kantola

Sallan Karhut järjestää tulevan maaliskuun lopulla pujottelun SM-juhlakisat Sallatunturilla. Tänä vuonnahan tulee kuluneeksi 80 vuotta vanhassa Sallassa järjestetyistä syöksylaskun ensimmäisistä SM-kilpailuista, joiden järjestämisestä päätettiin edellisenä vuonna.

Toukokuussa 1936 Hiihtoliitto totesi kokouksessaan, että syöksylaskua voidaan harjoittaa ainoastaan Lapin tuntureilla. Sopivimmaksi paikaksi todettiin Salla. SMY:n Sallan paikallisosasto oli saanut Metsähallitukselta luvan raivata kesän aikana Sallatunturille syöksylaskuradan, joten siellä voitiin jo seuraavana talvena järjestää kilpailut. Toisena perusteluna oli kilpailupaikkojen ja majoituksen läheisyys. Tuntureita lähellä olevien kirkonkylän majoituspaikkojen lisäksi Sallassa oli tuolloin kaksi tunturimajaa, Hiihtomaja ja Alamaja. Edellinen oli turistimaja avotakkoineen, jälkimmäinen tukkikämppä, jossa oli saatavilla tukkilaisten herkkuja käristystä ja hernerokkaa.
Hiihtoliitto päättikin lokakuussa 1936, että Sallassa järjestetään syöksy- ja pujotteluhiihdon SM-kilpailut 3.-4.4.1937 ja edellisellä viikolla järjestetään neuvojakurssit samassa paikassa. Kisojen järjestelyvastuu oli Hiihtoliitolla ja käytännön järjestelyistä vastasi Sallan Karhut. Seuran apuna olivat em. kurssilaiset.

Lauantaina 3.4.1937 kilapilulajina oli syöksyhiihto, joksi sitä tuolloin kutsuttiin. Rata alkoi Sallatunturin pohjoisrinteen metsärajalta ja päättyi Sallajärven rantaan. Alkuaan rata oli suunniteltu alkavaksi tunturin huipulta noin 2000 metrin pituiseksi, mutta lumen vähyyden vuoksi lähtöpaikka piti siirtää metsärajalle, jolloin radan pituus oli 1350 metriä ja korkeusero 300 metriä. Metsään raivatun radan aukon leveys oli ainoastaan viitisen metriä. Kilpailun voitti Kuopion Erkki Penttilä ylivoimaisesti. Toiseksi laski Lahden Esko Järvinen, tuleva suksitehtailija.

Sunnuntaina jatkettiin kilpailuja Välitunturin rinteellä pujottelulla. Kilpailuja tarkkailemaan tullut itävaltalainen Anton Obholtzer oli merkinnyt avotunturiin radan, jonka pituus oli 425 metriä ja korkeusero 135 metriä. Tämänkin kisan voitti Erkki Penttilä ja kakkonen oli paremmin huippuvoimistelijana tunnettu Martti Uosikkinen.

Kuvaparissa Erkki Penttilä (vas.) ja Martti Uosikkinen. Uosikkinen oli sekä Los Angelesin 1932 että Berliinin 1936 olympiakisoissa pronssia saavuttaneessa Suomen voimistelujoukkueessa. Hän kaatui Kollaan taistelussa 9.3.1940. Kuvat kirjasta “Alppihiihtäjät” (2006), jota teosta samoin kuin kirjaa “Alppihiihdon alkutaival” (2010) käytin tarinan lähteinä. Toisessa kuvassa Sallatunturin Hiihtomaja.

Teksti Kaarlo Kantola

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sallan Karhut 50-vuotta vuonna 1979

Perinteiseen tapaan myös Sallan Karhujen vuosijuhlissa on aikanaan palkittu seura-aktiiveja. SaKa:n täyttäessä 50 vuotta 1979, vuosijuhlassa saivat seuran muistomitalin läsnä olleet entiset puheenjohtajat. Kuvassa vas. lukien Eero Urponen, Väinö Kuitunen, Esko Similä, Tauno Kuukkanen, Eero Rauma, Martti Rosenius ja Markku Hänninen. Eero Urponen oli seuran pitkäaikaisin puheenjohtaja ja oli seuran peräsimessä, kun vanhassa Sallassa järjestettiin 1937 ensimmäiset syöksylaskun SM-kilpailut.

Sallan Karhut 60-vuotta

 

Kuva on SaKa:n 60-vuotisjuhlista 1989 ja se osoittanee, että seurassa toimiminen oli iloinen asia. Kuvassa vas. silloinen kunnanjohtaja Sauli Ahopelto, silloinen seuran puheenjohtaja Esko Kokkonen ja ansioitunut seura-aktiivi Kalevi Ojala

Teksti Kaarlo Kantola

Tule mukaan ja liity jäseneksi. Jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa, jolla saat iltarasteille kartat ja emitin ilmaiseksi käyttöön ja ilmaisen osallistumisen Salla Midnight Trailrun:iin. Lisäksi seura tukee osallistumisia muihin kilpailuihin, jotka ovat seuran lajeja.

Jos haluat liittyä Sallan Karhujen jäseneksi niin täytä löytyvä jäsenlomake tai lähetä sähköpostia saka.sihteeri@gmail.com. Paluuviestinä tulevan jäsenmaksun maksettuasi olet seuramme jäsen.

Tervetuloa karhujen kyytiin!

Puheenjohtaja
Asko Viitanen
p. 0400 905 291
s-posti:Viiasju(at)gmail.com

Varapuheenjohtaja
Jussi Seppänen
p. 0400 840 907
s-posti: sepjus53(at)gmail.com

Sihteeri
Tiina Kallio
p. 050 3797 922
s-posti: saka.sihteeri(at)gmail.com

 

Seuran hallitus ja vastuuhenkilöt

Asko Viitanen	puheenjohtaja
Jussi Seppänen	varapj, suunnistusjaosto pj
Päivi Virkkula	jäsen, alppijaosto pj
Arto Tuuha	jäsen
Hannu Auvinen	jäsen
Tiina Mattila	varajäsen
Jarkko Sipola	varajäsen
Tiina Kallio	sihteeri